Avajaiskonsertti

TORSTAI 23.07.2026
KLO 19:00


Jingjing Xu, mezzosopraano
Junho Hwang, tenori
Andrea Sanguineti, piano

Kansainvälinen huippuosaaminen saapuu Lemille, kun Mirjam Helin -laulukilpailun 2024 voittaja Jingjing Xu ja kilpailussa kolmanneksi sijoittunut Junho Hwang nousevat konserttilavalle yhdessä pianisti Andrea Sanguinetin kanssa.

Konsertissa kuljetaan saksalaisen liedin hienostuneesta tunnelmasta oopperalavojen suuriin tunteisiin. Richard Straussin häälahjaksi säveltämät laulut Cäcilie, Heimliche Aufforderung ja Morgen! kuvaavat rakkauden eri sävyjä intohimoisesta hurmasta levolliseen toivoon, kun taas Ralf Gothónin 5 suomalaista kansanlaulua tuo ohjelmaan suomalaisen kansanperinteen herkkiä ja ajattomia tunnelmia.

Illan toisella puoliskolla kuullaan oopperakirjallisuuden rakastetuimpia aarioita. Mukana ovat muun muassa Carmenin viettelevä Seguidilla, Rosinan vauhdikas Una voce poco fa Rossinin Sevillan parturista, Rodolfon koskettava rakkaudentunnustus Che gelida manina Puccinin La Bohèmesta sekä kohtauksia Donizettin, Bellinin ja Richard Straussin oopperoista.

Luvassa on säihkyvää laulutaidetta, suuria tunteita ja herkkää tulkintaa Lemin puisen kirkon ainutlaatuisessa ja tunnelmallisessa miljöössä. Avajaisilta tarjoaa festivaalille arvokkaan ja vaikuttavan aloituksen sekä mahdollisuuden kuulla kansainvälisen laulutaiteen nousevia tähtiä yhdessä konsertissa.

Strauss Richard (1864-1949) op.27

Cäcilie op.27/2
Heimliche Aufforderung op. 27/3
Morgen op 27/4

Richard Strauss (1864–1949): Kolme laulua op. 27

Richard Strauss sävelsi neljän laulun kokoelman op. 27 vuonna 1894 häälahjaksi puolisolleen, sopraano Pauline de Ahnalle. Laulut kuuluvat hänen rakastetuimpiin yksinlauluihinsa ja edustavat myöhäisromantiikan loistokasta laulutyyliä, jossa runon ja musiikin ilmaisu sulautuvat poikkeuksellisen tiiviiksi kokonaisuudeksi. Runot ovat Heinrich Hartin sekä John Henry Mackayn käsialaa.

Cäcilie (”Cecilia”) on hehkuva rakkaudentunnustus, jossa laulaja kuvaa rakkauden voimaa ja elämän täyttymystä. Kiihkeä pianotekstuuri ja laaja laululinja tekevät siitä yhden Straussin vaikuttavimmista rakkauslauluista.

Heimliche Aufforderung (”Salainen kutsu”) kuvaa juhlaa, jonka keskeltä rakastavaiset sopivat salaisesta kohtaamisesta puutarhassa. Musiikki yhdistää juhlan loiston ja intiimin odotuksen hienostuneeksi, sensuelliksi kokonaisuudeksi.

Morgen (”Huomenna”) on Straussin tunnetuimpia lauluja. Se on hiljainen, toiveikas näky tulevasta päivästä, jolloin rakastavaiset kohtaavat jälleen. Teoksen levollinen tunnelma ja säteilevä kauneus ovat tehneet siitä yhden koko saksalaisen lied-ohjelmiston rakastetuimmista lauluista.

Cäcilie

Wenn du es wüßtest,

was träumen heißt von brennenden Küssen,

von Wandern und Ruhen mit der Geliebten,

Aug in Auge,

und kosend und plaudernd,

wenn du es wüßtest,

du neigtest dein Herz!


Wenn du es wüßtest,

was bangen heißt in einsamen Nächten,

umschauert vom Sturm, da niemand tröstet

milden Mundes die kampfmüde Seele,

wenn du es wüßtest,

du kämest zu mir.


Wenn du es wüßtest,

was leben heißt, umhaucht von der Gottheit

weltschaffendem Atem,

zu schweben empor, lichtgetragen,

zu seligen Höhn,

wenn du es wüßtest,

du lebtest mit mir!

Oi jospa sen tietäisit,

Mitä on unelmointi kuumista suudelmista,

Vaeltamisesta ja rauhasta, rakkaimman seurassa,

Silmätysten,

Hellästi puhellen ja jutustellen,

Jospa sen tietäisit

Niin sydämesi sille heltyisi!


Jospa sen tietäisit,

Mitä on pelko öisin yksin,

Myrskyn keskellä, väsynyt sielu

Lempeää lohtua vaille jää,

Jospa sen tietäisit,

Niin luokseni tulisit.


Jospa sen tietäisit,

Mitä on elämä, Jumaluuden ympäröimänä,

Maailmaa luovan hengityksessä,

Liidellä ylös, valon kantamana,

Autuuteen korkealle,

Jospa sen tietäisit,

Niin kanssani eläisit!

(suom. Erkki Tammela)


Heimliche Aufforderung

Auf, hebe die funkelnde Schale empor zum Mund,

und trinke beim Freudenmahle dein Herz gesund.

Und wenn du sie hebst, so winke mir heimlich zu,

dann lächle ich und dann trinke ich still wie du...


Und still gleich mir betrachte um uns das Heer

der trunknen Schwätzer – verachte sie nicht zu sehr.

Nein, hebe die blinkende Schale, gefüllt mit Wein,

und laß beim lärmenden Mahle sie glücklich sein.


Doch hast du das Mahl genossen, den Durst gestillt,

dann verlasse der lauten Genossen festfreudiges Bild,

und wandle hinaus in den Garten zum Rosenstrauch,

dort will ich dich dann erwarten nach altem Brauch,


und will an die Brust dir sinken, eh' du's gehofft,

und deine Küsse trinken, wie ehmals oft,

und flechten in deine Haare der Rose Pracht.

O komm, du wunderbare, ersehnte Nacht!

Ylös, huulille maljasi kimaltava vie,

Ja sydämesi riemuiten terveeksi juo.

Ja kun maljasi nostat, merkkisi salainen anna,

Niin hymyillen, tyynenä maljasi juon...


Ja hiljaa katselet joukkoa tuota,

Juopuneet lörpötykset – halveksien älä katso.

Ei, vaan kimaltava lasisi ylös nosta,

Ja hälinän keskellä iloitkoon nuo.


Kun ateriasi nautit ja janosi sammutit,

Joukko tuo meluisa juhlailoon jätä,

Ja puutarhaan kulje ruusujen luo,

Siellä sua ootan taas kuin ennen,


Ja rintaasi vasten painaudun ennen kuin toivoa sitä ehdit,

Ja suudelmiesi hyväily, kuin usein ennen,

Ja hiuksillesi ruusut ihanat punon.

Oi saavu, ihana, kaivattu yö!

(suom. Erkki Tammela)

Morgen

Und morgen wird die Sonne wieder scheinen

und auf dem Wege, den ich gehen werde,

wird uns, die [Seligen] (1), sie wieder einen

inmitten dieser sonnenatmenden Erde...


Und zu dem Strand, dem weiten, wogenblauen,

werden wir still und langsam niedersteigen,

stumm werden wir uns in die Augen schauen,

und auf uns sinkt des Glückes [grosses] (2) Schweigen...

(1) Strauss: "Glücklichen"
(2) Strauss: "stummes"

Ja huomenna taas aurinko paistaa

tielle jota kuljen,

se yhdistää meidät, onnelliset,

keskellä tätä aurinkoa hengittävää maata...


Ja rannalle, aavalle, aallonsiniselle,

istumme hiljaa ja kauan,

mykkinä katsomme toisiamme silmiin,

ja yllemme laskeutuu onnen mykkä vaikeneminen.

(suom. Juhani Koivisto)


Ralf Gothóni (s. 1946-) 5 suomalaista kansanlaulua Op. 27

Minun kultani
Hilu hilu
Soittajapaimen
Läksin minä
Tule tule

Ralf Gothónin 5 suomalaista kansanlaulua op. 27 pohjautuu rakastettuihin suomalaisiin kansansävelmiin, jotka säveltäjä on sovittanut taidemusiikin ilmaisukeinoin. Laulusarjassa kansanlaulujen herkkä lyyrisyys, luonnonläheisyys ja elämän eri tunnesävyt saavat uusia vivahteita, samalla säilyttäen alkuperäisen melodisen yksinkertaisuutensa ja aitoutensa.

Richard Strauss (1864–1949)

Der Rosenkavalier (1911) – Di rigori armato il seno

Di rigori armato il seno on oopperan Der Rosenkavalier ensimmäisessä näytöksessä kuultava loistelias italialaisen laulajan aaria. Strauss sävelsi sen kunnianosoituksena 1700-luvun italialaiselle bel canto -tyylille: virtuoosisessa aariassa yhdistyvät loistokkaat koloratuurit, pitkät laululinjat ja näyttävä äänenkäyttö.

Vaikka aaria on oopperassa lyhyt sivurooli, siitä on tullut yksi tenorien suosituimmista konserttinumeroista. Sen säihkyvä virtuositeetti ja elegantti tyyli muodostavat kiinnostavan kontrastin Der Rosenkavalierin wieniläiseen, myöhäisromanttiseen sointimaailmaan.

Georges Bizet (1838–1875)

Carmen (1875) – Près des remparts de Séville (Seguidilla)

Seguidilla on yksi oopperakirjallisuuden tunnetuimmista mezzosopraanoaarioista. Ensimmäisessä näytöksessä Carmen yrittää vietellä vartija Don Josén auttamaan häntä pakenemaan vankilasta. Hän houkuttelee tätä viettelevällä laulullaan ja lupaa tapaamisen Lillas Pastian majatalossa Sevillassa.

Aarian musiikki pohjautuu espanjalaiseen seguidilla-tanssiin, jonka kevyt rytmi, leikkisyys ja hienovarainen sensuaalisuus ilmentävät Carmenin vastustamatonta karismaa ja vapaata luonnetta. Teos on yksi Bizet’n Carmen-oopperan rakastetuimmista kohtauksista ja kuuluu mezzosopraanojen keskeiseen ohjelmistoon.

Gioachino Rossini (1792–1868)

Sevillan parturi, (1816) – Una voce poco fa

Una voce poco fa on yksi oopperakirjallisuuden tunnetuimmista koloratuurimezzosopraano- ja sopraanoaarioista. Ensimmäisessä näytöksessä Rosina kertoo rakastuneensa salaperäiseen nuorukaiseen, joka on laulanut hänen ikkunansa alla. Samalla hän paljastaa päättäväisen luonteensa: lempeän ja kuuliaisen ulkokuoren alla piilee nokkela ja periksiantamaton nainen, joka aikoo voittaa rakastettunsa esteistä huolimatta.

Rossinin säkenöivä musiikki yhdistää virtuoosiset koloratuurit, kevyen huumorin ja eloisan rytmiikan. Aaria vaatii laulajalta poikkeuksellista teknistä taituruutta sekä kykyä yhdistää näyttävä laulutekniikka oopperakomedian ilmeikkääseen näyttämöilmaisuun. Se kuuluu bel canto -ohjelmiston tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin aarioihin.

Giacomo Puccini (1858–1924)

La Bohème (1896) – Che gelida manina

Che gelida manina on yksi tenoriohjelmiston rakastetuimmista aarioista. Oopperan ensimmäisessä näytöksessä nuori runoilija Rodolfo kohtaa naapurinsa Mimìn, jonka avain on kadonnut pimeään huoneeseen. Rodolfo tarttuu Mimìn käteen ja alkaa kertoa itsestään, unelmistaan ja elämästään. Samalla heidän välilleen syttyy rakkaus.

Puccinin herkkä ja lyyrinen sävelkieli yhdistyy aariassa voimakkaaseen tunneilmaisuun ja laajaan melodiseen kaareen. Teos huipentuu loistokkaaseen korkeaan säveleen, joka tekee siitä yhden italialaisen oopperakirjallisuuden tunnetuimmista ja vaikuttavimmista tenorinumeroista.

Gaetano Donizetti (1797–1848)

Maria Stuarda (1835) – Sì, vuol di Francia il rege

Aaria Sì, vuol di Francia il rege kuullaan Donizettin historiallisessa oopperassa Maria Stuarda, joka perustuu Englannin kuningatar Maria Stuartin traagiseen elämäntarinaan. Tässä kohtauksessa Maria saa tietää Ranskan kuninkaan toiveesta ja näkee vielä mahdollisuuden pelastua, mikä herättää hänessä hetkellisen toivon ja sisäisen voiman.

Donizettin sävelkieli yhdistää bel canton tyylipuhtauden, virtuoosisen laululinjan ja voimakkaan tunneilmaisun. Aaria vaatii laulajalta sekä teknistä taituruutta että kykyä kuvata Marian arvokkuutta, herkkyyttä ja horjumatonta kuninkaallista luonnetta. Se kuuluu oopperan vaikuttavimpiin hetkiin ja on yksi Donizettin kypsän tuotannon hienoista näyttämöaarioista.

Vincenzo Bellini (1801–1835)

I Capuleti e i Montecchi (1830) – Chi sei tu, che ardisci

Chi sei tu, che ardisci on dramaattinen kohtaus Bellinin oopperasta I Capuleti e i Montecchi, joka pohjautuu Romeon ja Julian tarinaan italialaisten lähteiden pohjalta. Oopperassa Romeo on sävelletty mezzosopraanolle niin sanottuna housuroolina. Tässä kohtauksessa Romeo kohtaa Capulet-suvun jäsenet ja puolustaa rohkeasti rakkauttaan Giuliettaan, vaikka sukujen välinen vihamielisyys tekee heidän liitostaan mahdottoman.

Bellinin musiikille tunnusomaiset pitkät, laulavat melodiat ja hienostunut bel canto -tyyli antavat kohtaukselle sekä sankarillista voimaa että syvää lyyrisyyttä. Aaria edellyttää laulajalta teknistä hallintaa, ilmeikästä fraseerausta ja kykyä yhdistää voimakas draama kauniiseen, kantavaan laululinjaan.

Kesto n. 1h 45 min, sisältää väliajan

Liput 40€ ovelta ja TicketMasterista

Tiesithän, että festivaalipassilla voit nauttia kaikki konsertit edulliseen yhteishintaan 125 €

Yhteistyössä

Suomen Kulttuurirahasto tukee kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun finalistien esiintymistä Lemin musiikijuhlilla Mirjam ja Hans Helinin rahaston varoista.

Suomen Kulttuurirahasto on yksi Suomen merkittävimmistä tieteen, taiteen ja kulttuurin tukijoista. Rahasto myöntää vuosittain apurahoja taiteilijoille, tutkijoille ja kulttuurihankkeille eri puolilla maata sekä vahvistaa alueellista kulttuurielämää.

Mirjam Helin -laulukilpailu ylläpitää ja kehittää suomalaisen laulutaiteen kansainvälistä näkyvyyttä. Se on nostanut maailman huipulle lukuisia kansainvälisiä laulajia ja toimii tärkeänä ponnahduslautana nuorille oopperataiteilijoille.

Lemin musiikkijuhlat kiittävät lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitaan arvokkaasta tuesta kansainvälisen laulutaiteen tuomisessa sekä paikallisen musiikkiosaamisen vahvistamisessa Etelä-Karjalassa.

Tapahtumamuutokset mahdollisia

Lemin musiikkijuhlat