TAITEILIJAT

Tällä sivulla esittelemme vuoden 2017 taiteilijoitamme. Painolaatuisia kuvia löydät kuvapankistamme.

Rajaton

Rajaton (Kuva: Ville Juurikkala)

Rajaton on nimensä mukainen kokoonpano sekä musiikillisen taustansa että ohjelmistonsa puolesta. Kuusijäseninen a cappella-lauluyhtye on esiintynyt ympäri maailmaa niin konserttisaleissa, jazzfestivaaleilla kuin kirkoissakin ja laulanut kaikkea hengellisestä musiikista jazziin ja poppiin. On vaikea kuvitella yleisöä, jolle Rajaton ei voisi laulaa, tai musiikkityyliä, jota se ei voisi tehdä omakseen.

20-vuotisjuhlavuottaan viettävään yhtyeeseen kuuluvat Essi Wuorela (sopraano), Virpi Moskari (sopraano), Soila Sariola (altto), Hannu Lepola (tenori), Ahti Paunu (baritoni) ja Jussi Chydenius (basso). Jäsenten musiikilliset taustat vaihtelevat klassisesta musiikista kansanmusiikkiin, iskelmään ja rockiin. Vaikutteiden laaja kirjo luo pohjan Rajattoman soinnin monimuotoisuudelle. Laaja skaala ei kuitenkaan ole itseisarvo, sillä musiikillinen sisältö on yhtyeelle aina tärkeämpää kuin muoto. Aivan omanlaisensa yhtye Rajaton onkin ennen kaikkea omien laulujensa ansiosta.

Rajaton on julkaissut yhteensä kuusitoista albumia, joista yhtye on saanut Suomessa yhden tuplaplatina-, kaksi platina- ja kahdeksan kultalevyä; maailmanlaajuisesti Rajattoman yhteenlaskettu levymyynti ylittää 400.000 kappaletta. Kaikki albumit ovat, yhtyeen tyylin mukaisesti, keskenään hyvin erilaisia – yhdistävänä tekijänä on se, että materiaali on suurimmalta osin Rajattomalle sävellettyä ja sovitettua ja esitetään a cappella, ilman instrumenttisäestystä. Ainoat poikkeukset tästä ovat Sinfonia Lahden kanssa tehdyt ABBA-, Queen- ja Beatles-teemalevyt ja vuonna 2014 toteutettu yhteistyöprojekti Jaakko ja Pekka Kuusiston kanssa.

Ääni on rajaton.

Miina-Liisa Värelä

Miina-Liisa Värelä (Kuva: Ville Paul Paasimaa)

Miina-Liisa Värelä on yksi Suomen lupaavimmista lyyris-dramaattisista sopraanoista. Värelä debytoi Suomen Kansallisoopperassa syksyllä 2011, Ortlinden roolissa, R.Wagnerin oopperassa Valkyyria. Ulkomaan debyyttinsä hän lauloi keväällä 2013 Liettuan Kansallisoopperassa, Vilnassa, Elsan roolissa Wagnerin oopperassa Lohengrin. Kaudella 2014–2015 hän lauloi briljantisti Straussin Lepakko-operetin Rosalindena Suomen Kansallisoopperassa. Samaisella kaudella hän palasi jälleen Elsan rooliin Liettuan Kansallisoopperaan. Vuonna 2014 Suomen Wagner seura palkitsi hänet Wagner-stipendillä.

Värelä debytoi Saksassa, Bremenin oopperassa, keväällä 2016 Sentan roolissa Wagnerin oopperassa Lentävä Hollantilainen. Keväällä 2016 hän debytoi Odensessa Sieglinden roolissa, Wagnerin oopperassa Valkyyria.

Vuonna 2012 Värelä lauloi Suomen Kansallisoopperassa Karita Mattilan coverina Emilia Martyn roolin, L. Janacekin oopperassa Tapaus Makropulos. Toistamiseen hän oli Mattilan jalanjäljissä kaudella 2013–2014, tällä kertaa Jenufana (Janacek), Suomen Kansallisoopperassa. Vuonna 2012 Värelän rooleja olivat myös Leonora (Trubaduuri) Lahden oopperassa ja Ensimmäinen nainen ( Taikahuilu) Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Kesällä 2013 Värelä konsertoi Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä lauloi T-J. Kyllösen Norppa-oopperan kantaesityksessä Luminorpan roolin. Värelän rooleja ovat olleet myös mm. Governess (The Turn of the Screw), Sylvienne (Iloinen leski) ja Ensimmäinen noita (Dido ja Aeneas).

Värelä voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun kesällä 2011 Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä Kangasniemen laulukilpailun kesällä 2009. Hän on laulanut paljon orkestereiden solistina. Vuonna 2011 hän oli Helsingin juhlaviikkojen nuori debytantti ja lauloi RSO:n solistina Mahlerin 2. sinfoniassa Ingo Metzmacherin johdolla. Turun filharmonisen orkesterin kanssa Värelä iloitteli Vappu-konsertissa Ari Rasilaisen johdolla (2012). Keväällä 2012 hän esiintyi Tampere Filharmonian kanssa Mahlerin 4. sinfoniassa Hannu Linnun johdolla. Shostakovichin 14. sinfonia oli vuorossa Oulu Filharmonian sekä Luke Dollmanin kanssa syksyllä 2012.

Värelä on laulanut myös Savonlinnan oopperajuhlien gaalakonserteissa Savonlinnassa, Helsingissä, Kuopiossa sekä Pietarin Mikhailovsky teatterissa. Hän on ollut myös mm. Kuopion kaupunginorkesterin, Helsingin kaupungin orkesterin, Kangasnimen musiikkiviikkojen, Korsholman musiikkifestivaalin, Sävel Sastamalan solistina.Värelällä on laaja lied-ohjelmisto ja hän konsertoikin usein mm. pianistien Marko Hilpon ja Kiril Kozlovskyn kanssa.

Värelä valmistui erinomaisin arvosanoin Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta musiikin maisteriksi keväällä 2013.

Niina Keitel

Niina Keitel (Kuva: Markku Pihlaja)

Mezzosopraano Niina Keitel suuntasi heti Sibelius-Akatemian opintojensa jälkeen Saksaan, Darmstadtin oopperan solistikuntaan, jossa lauloi lukuisia rooleja vuosina 2007–2010, mm. Hannu (Hannu ja Kerttu), Magdalene (Nürnbergin Mestarilaulajat), Zephyrus (Apollo et Hyacinthus) ja Maddalena (Rigoletto). Darmstadtista Keitel siirtyi Mannheimin oopperan solistikuntaan, jossa hän sai yhä vastuullisempia tehtäviä, kuten Olga (Jevgeni Onegin).

Kiinnitys Suomen Kansallisoopperaan toi Keitelin takaisin Suomeen. Vuosina 2011–2014 hän kuului Kansallisoopperan solistikuntaan, jossa hän esiintyi useissa päärooleissa mm. Judit (Herttua Siniparran linna), Sextus (Julius Caesar) ja Zara (Puhdistus). Kaudella 2013–14 Keitel hurmasi Carmenin nimiroolissa ja totetutti yhden uransa unelmista vaativassa Octavianin roolissa Straussin Ruusuritarissa. Kaudella 2014–15 Keiteliä kuultiin Kansallisoopperassa Boris Godunovin Marinana ja Mestarilaulajien Magdalenena.

Keväällä 2016 hän lauloi ensimmäisen suuren Verdi-roolinsa, Preziosillan, Tampereen oopperan Kohtalon voimassa. Savonlinnan oopperajuhlilla hän vierailee säännöllisesti. Hänen roolejaan siellä ovat olleet mm. Suzuki (Madama Butterfly) ja Sipi Simpukka (Norppaooppera). Kesällä 2016 häntä kuultiin Savonlinnassa Verdin Otellossa. Kansainvälisistä vierailuista mainittakoon Frankfurtin ooppera, Daegun Oopperajuhlat Etelä-Koreassa, Heidelbergin ja Luzernin oopperat ja Münchenin Biennale. Liedresitaaleja hän on laulanut mm. Tokiossa, Nagoyassa, Nizzassa ja Bussetossa.

Lisäksi Keitel on kysytty laulaja useiden kotimaisten ja ulkomaisten orkesterien solistina. Colmarin Les Musicales -festivaalilla saavutti menestystä Mahlerin Das Lied von der Erden alttosolistina. Hän on työskennellyt useiden huippukapellimestarien kanssa, mm. Kent Nagano, Leif Segerstam, Mikko Franck ja Dan Ettinger. Keitel on kantaesittänyt useita orkesteriteoksia ja oopperoita, kuten Heinisen Mustan Kehtolaulun RSO:n kanssa.

Laulutöidensä ohella Niina Keitel on Lemin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja.

Jussi Myllys

Jussi Myllys. Kuva: Regina Recht

Tenori Jussi Myllys esiintyy monipuolisesti niin ooppera-, konsertti- kuin liedlaulajana. Sibelius-Akatemian opintoja seurasi vuosi vaihto-opiskelijana Berliinissä, jonka jälkeen hän sai solistikiinnityksen Frankfurtin Oopperaan vuosiksi 2006–2009. Sittemmin hän on kuulunut Düsseldorfin Deutsche Oper am Rheinin solistikuntaan. Hänen barokista moderneihin kantaesityksiin kattavaan oopperarepertuaariin kuuluvat Mozartin keskeiset tenoriroolit Tamino, Don Ottavio, Ferrando ja Belmonte, Stravinskin Hulttion tien Tom Rakewell, Ruusuritarin Italialainen laulaja ja Jevgeni Oneginin Lenski.

Hän on vieraillut mm. Geneven, Napolin ja Pariisin oopperoissa, Berliinin Komische Operissa, Dresdenin Semperoperissa, Baijerin Valtionoopperassa Münchenissä, Edinburghin Festivaaleilla, Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Hänen on esiintynyt useiden tunnettujen kapellimestareiden johdolla, kuten Kent Nagano, Daniele Gatti, Esa-Pekka Salonen, Adam Fischer ja Zubin Mehta.

Konsertti- ja oratoriolaulajana Jussi Myllyksen laajaan ohjelmistoon kuuluvat mm. Bachin Matteuspassion Evankelista, Brittenin Serenade, Haydnin Luominen ja Mahlerin Das Lied von der Erde, jonka hän on myös levyttänyt. Hän on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw'ssa, Madridissa Beethovenin 9. sinfoniassa, Mozartin Requiemissä Tokiossa, Johannes-passiossa Prahassa Peter Schreierin rinnalla sekä Haydnin Harmoniemessessä Helmuth Rillingin johdolla Vatikaanin Pietarinkirkossa. Lied-tulkkina Myllystä on kuultu mm. Lontoossa, Frankfurtissa, Lemillä ja Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla.

Petri Lindroos

Petri Lindroos

Petri Lindroos on esiintynyt päärooleissa jo lähes kolmekymmentä vuotta kansainvälisillä oopperalavoilla mm. Pariisin Bastille oopperassa ja Opéra Garnierissä, Roomassa, Milanon La Scalassa jne. Hän on laulanut maineikkaiden kapellimestareiden kuten Riccardo Muti, Zubin Mehta, Kent Nagano, Roberto Abbado ja tietenkin kaikkien tämän hetken suurten suomalaisten kapellimestareiden kanssa. Lindroos vierailee myös usein Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä esiintyy oratoriosolistina sekä kotimaassa että ulkomailla.

Ilpo Laspas

Ilpo Laspas (Kuva: Jakke Nikkarinen)

Ilpo Laspas (s. 1984) aloitti pianonsoiton opiskelun 9-vuotiaana ja muutamaa vuotta myöhemmin myös cembalon- ja urkujensoiton opinnot. Vuosina 2001–2003 hän opiskeli Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa cembalonsoittoa Elina Mustosen ja urkujensoittoa Sirkka-Liisa Jussila- Gripentrogin johdolla. Vuonna 2003 hänet hyväksyttiin Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle kaikilla kolmella soittimellaan. Hän suoritti mm. cembalon-, urkujen- ja continuosoiton A-tutkinnot erinomaisin arvosanoin ja valmistui musiikin maisteriksi 2009.

Laspas piti ensikonserttinsa uruilla ja cembalolla Helsingin tuomiokirkon kryptassa 2011. Vuosina 2010–2015 hän opiskeli taiteellisessa tohtorikoulutuksessa. Jatko-opinnoissaan hän keskittyi Johann Sebastian Bachin musiikin tulkitsemiseen uruilla ja cembalolla sekä erilaisiin Bach-sovituksiin. Tohtorintutkinnon julkinen tarkastustilaisuus oli marraskuussa 2015. Suomen Kulttuurirahasto tuki Laspaksen tohtoriopintoja ja taiteellista työskentelyä sekä yksi- että kolmivuotisella apurahalla. Laspas on osallistunut lukuisille mestarikursseille sekä kotimaassa että ulkomailla. Tohtoriopintojensa aikana hän opiskeli yksityisesti erityisesti Berliinissä opettajinaan professorit Paolo Crivellaro ja Leo van Doeselaar (urut) sekä Mitzi Meyerson (cembalo).

Laspas on menestynyt useissa kilpailuissa (mm. toinen palkinto sekä yleisöpalkinto kansainvälisessä Johann Sebastian Bach -cembalokilpailussa Leipzigissa 2006 ja toinen palkinto samaisen kilpailun urkusarjassa 2008). Laspas on valittu Vantaan Barokin vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2006, Pori Organ -festivaalin nuoreksi taiteilijaksi 2009, Turun tuomiokirkon vuoden nuoreksi urkutaiteilijaksi 2009 ja Lahden Kansainvälisen Urkuviikon vuoden nuoreksi urkutaiteilijaksi 2010. Ilpo Laspas on saanut Pro Musica Säätiön stipendin 2014.

Laspas soitti Vantaan BRQ-festivaalilla uuden Omniwerk-nimisen soittimen maailmanensikonsertin elokuussa 2014. Tammikuussa 2015 Laspas levytti Aimo Känkäsen urkumusiikkia Lahden Ristinkirkossa. Tämä levytys on saanut hyvin positiivisen vastaanoton. Hän esiintyy myös 2015 julkaistulla Kimmo Pohjosen albumilla Sensitive Skin omniwerkin soittajana.

Laspas konsertoi ahkerasti solistina ja kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla.

Maria Kalaniemi

Maria Kalaniemi (Kuva: Elina Brotherus)

Harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi on kansainvälisen huipputason muusikko ja lisäksi lahjakas, omaleimainen säveltäjä. Hän nousi kansallisen tason huomioon vuonna 1983 voitettuaan ensimmäisen Kultainen Harmonikka-kilpailun Ikaalisissa. Hän aloitti opintonsa Sibelius-Akatemiassa samaisena vuonna kuuden ensimmäisen kansanmusiikkiopiskelijan joukossa. Kalaniemi on tehnyt parin vuosikymmenen aikana mittavan uran koti- ja ulkomailla uudistaen käsitystä harmonikasta ja sillä soitettavasta musiikista.

Maria Kalaniemi on monista musiikkityyleistä oman hyvin persoonallisen ilmaisunsa kehittänyt taiteilija, joka on nuossut yhdeksi kaikkein arvostetuimmista muusikoista maassamme. Kalaniemen luoma lyyrisen herkkä ja intensiivinen soittotyyli on saanut uskollisen kuulijakunnan eri puolilla maailmaa. Hänen soittotyyliään on kuvattu osuvasti suomalaiseksi haitarifadoksi.

Timo Alakotila

Timo Alakotila (Kuva: Marko Mäkinen)

Timo Alakotila valmistui vuonna 1992 Helsingin Pop/Jazz-konservatoriosta pääaineenaan sävellys. Hänen laaja sävellystuotantoonsa koostuu mm. konsertoista, runsaista sovituksista, musiikkinäytelmistä ja tanssiesityksistä. Alakotila vaikuttaa tällä hetkellä muusikkona mm seuraavissa yhtyeissä: Maria Kalaniemi/ Timo Alakotila, JPP, Nordik Tree, duo May Monday Karen Tweedin (UK) kanssa, Tango-orkesteri Unto, Pianoilla-duo, Psalttamus sekä T for Three.Timo Alakotila & piano -levyä on saatavilla tällä hetkellä ainakin Fugasta, Digelius Musicista, Kansanmusiikkiliitosta ja Kansanmusiikki-instituutista. Nuottikirja on saatavilla Ostinatosta ja niinikään Digelius Musicista sekä Kansanmusiikkiliitosta ja – instituutista.

Alakotila toimii opettajana Sibelius-Akatemiassa ja Pop/Jazz-konservatoriossa, vierailevana opettajana Limerickin yliopistossa, Viljandi kulturkollegessa sekä Joensuun ja Kokkolan ammattikorkeakouluissa. Hän on toiminut taiteellisena tuottajana, muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana noin kahdellasadalla levyllä mm. edellä mainittujen yhtyeiden kanssa. Lisäksi hän on kehittänyt metodin kansanmusiikki-improvisaatioon. Alakotilalle myönnettiin taiteilijaprofessorin arvonimi elokuussa 2011. Timo Alakotilalla on meneillään kolmas peräkkäinen valtion säveltaidetoimikunnan myöntämä viisivuotisapuraha.

Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila kuuluvat uuden kansanmusiikin arvostetuimpiin muusikoihin Suomessa. Nämä kaksi muusikkoa ovat uranuurtajia suomalaisen uuden kansanmusiikin kentällä. He ovat soittaneet erilaisissa kokoonpanoissa ja esiintyneet lukuisissa konserteissa ympäri maailman. Maria ja Timo ovat saavuttaneet useita palkintoja ja tunnustuksia musiikillisista teoksistaan. Valtion taidetoimikunta on nimennyt molemmat taiteilijaprofessoreiksi.
Duotyöskentely, harmonikan ja pianon vuoropuhelu välillä kiihkeästi ja välillä maalaillen, on heillä kuitenkin säilynyt vuosien varrella hyvin tärkeänä ja rakkaana musiikintekemisen muotona. Tänä vuonna Timo ja Maria juhlivat 20-vuotista yhteistä musiikillista taivaltaan konsertoimalla ja julkaisemalla uuden levyn syksyllä 2011.
Vuosien varrella harmonikkataiteilija Maria Kalaniemen ja pianisti Timo Alakotilan yhteistyö on ehtinyt muodostua erinomaiseksi, saumattomaksi, musiikilliseksi allianssiksi. Harmonikan ja pianon, ominaisuuksiltaan sekä soolo- että säestyssoittimien, yhdistelmä avaa runsaasti sovituksellisia mahdollisuuksia. Suomalaiset ja suomenruotsalaiset sävelmät; menuetit, polskat, polkat ja tangot soivat Marian ja Timon omina raikkaina sovituksina. Argentiinalaiset tunteikkaat tangot sekä helmeilevät ranskalaiset valssit kuuluvat olennaisena osana ohjelmistoon, kuten myös kaksikon omat sävellykset - musiikkia kaikilla mausteilla siis!

Tuija Knihtilä

Tuija Knihtilä. Kuva: Heikki Tuuli

Tuija Knihtilä valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi 1996 ja jatkoi sen jälkeen opintojaan Berliinissä (Hochschule der Künste) sekä Zürichissä (International Opera Studio). Vuoteen 2010 saakka Tuija Knihtilä kuului Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan, nykyisin hän työskentelee freelancerina.

Kaudella 2009–10 Knihtilä vieraili Oslon oopperassa R.Straussin Ariadne auf Naxos –oopperan Komponistina sekä Wagnerin Tannhäuserin Venuksena. Kaudella 2010–11 Tuija Knihtilää kuultiin Suomen Kansallisoopperan erinomaisena Amneriksena Verdin Aidassa ja hän debytoi menestyksekkäästi Deutsches Nationaltheater Weimarissa Brangänenä Wagnerin Tristanissa ja Isoldessa. Sama rooli oli vuorossa myös Oslon oopperassa 2012.

Keväällä 2011 hän esiintyi Oedipus Rexin Jocastena Bergenin oopperassa ja kesällä 2011 Knihtilä lauloi Ortrudina Wagnerin Lohengrinissä Savonlinnan Oopperajuhlilla. Lokakuussa 2011 Tuija Knihtilä esiintyi myös Helsingin uudessa musiikkitalossa Helsingin Kaupunginorkesterin solistina Okko Kamun johdolla. Kesällä 2012 hän lauloi Savonlinnassa Kimmo Hakolan oopperan La Fenice maailman kantaesityksessä.

Viime aikojen tehtäviä ovat olleet esim. Santuzza Cavalleria rusticanassa Oslossa ja Sao Paulossa Brangäne Venetsian Teatro La Fenicessa Myung Whun Chungin johdolla, Brangäne Chemnitzin oopperassa, Aidan Amneris Sao Paulossa, Malmössa ja Bonnissa sekä Tannhäuserin Venus ja Lohengrinin Ortrud Tanskan kuninkaallisessa oopperassa Kööpenhaminassa. Knihtilä teki USA:n debyyttinsä syksyllä 2015 Amneriksen roolissa Austinin oopperassa Teksasissa.

Keväällä 2017 Knihtilä debytoi Lauran roolissa Malmön ooooperan La Gioconda -produktiossa sekä lauloi menstyksekkään ensi-illan Darmstadtin Tannhäuser-produktion Venuksena. Tänä kesänä häntä voi kuulla Aulis Sallisen Linna vedessä –oopperan kantaesityksessä Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Tuija Knihtilän repertuaariin kuuluvat mm.Angelina/La Cenerentola, Carmen, Cherubino/Le nozze di Figaro, Dorabella/Così fan tutte, Zweite Dame/Zauberflöte, Rosina/Il Barbiere di Sevilla, Die Frau /Reitersmann, Adelaide/Arabella, Komponist/Ariadne auf Naxos, Olga/Eugen Onegin, Pauline/Pique Dame, Amneris/Aida, Brangäne/Tristan und Isolde, Waltraute/Die Walküre, Wellgunde/Götterdämmerung, Blumenmädchen/ Parsifal, Ortrud/Lohengrin, Santuzza/Cavalleria rusticana.

Jukka Nykänen

Jukka Nykänen

Pianisti, säveltäjä, sovittaja Jukka Nykänen (s. 1976 Helsingissä) aloitti pianonsoiton opinnot vuonna 1985 Espoon musiikkiopistossa Kata Nummen oppilaana ja jatkoi niitä myöhemmin Sibelius-Akatemissa Teppo Koiviston johdolla. Hän valmistui musiikin maisteriksi v. 2004 ja piti ensikonserttinsa v. 2006. Mestarikursseilla hänen opettajinaan ovat toimineet mm. Konstantin Bogino, Matti Raekallio, Liisa Pohjola, Pascal Devoyon ja Eero Heinonen.

Nykänen on työskennellyt kamarimuusikkona, liedpianistina, kapellimestarina; teattereissa, orkestereissa, Kansallisoopperassa, radiossa ja tv:ssä. Pianistina hänen erityisalaansa on improvisatoriset sovitukset, joita hän on tehnyt niin elokuvien, musikaalien kuin tv-sarjojenkin tunnusmusiikkien pohjalta. Myös suomalaiset kansanlaulut saavat hänen käsissään uuden käsittelyn milloin Bachin, Mozartin, Chopinin, Lisztin tai Rahmaninovin hengessä. Nykäsen ensimmäinen omista pianosovituksista koostunut soololevy Pianovirtuoso (2007) sai erinomaisen vastaanoton ja Helsingin Sanomat nimesi sen yhdeksi vuoden parhaista levyistä. Toinen levy Kotimaani ilmestyi lokakuussa 2012 saaden myös hyvät arvostelut.

Nykänen on esiintynyt Helsingin kaupunginorkesterin, Vantaan viihdeorkesterin, Tapiolan nuorten sinfonikkojen sekä Retuperän WBK:n solistina. Hän on esiintynyt useita kertoja mm. Espoon kansainvälisellä pianoviikolla, Kuhmon kamarimusiikissa, Turun, Mäntän, Lemin ja Joroisten musiikkijuhlilla sekä LuostoClassicissa.

Nykänen on säveltänyt musiikkia useisiin näyttämöteoksiin. Niihin kuuluu täyspitkä musikaali Houdini (käsikirjoitus Juha Siltanen), joka sai ensi-iltansa Aleksanterin teatterissa joulukuussa 2014, sekä Terveisiä Kalevalasta (käsikirjoitus Jukka Itkonen), joka palkittiin yhtenä voittajateoksista Kilpalaulu Kalevalasta -sävellyskilpailussa vuonna 2013. Muita teoksia ovat mm. Eppu Nuotion kirjoittama pienoismusikaali Kenraali, joka sai ensiesityksensä Turun musiikkijuhlilla kesällä 2012 sekä Nykäsen ja Itkosen yhteistyönä syntynyt laulumonologi Elämän nivel (2013) ja Ari-Matti Hedmanin kirjoittama laulunäytelmä Akrobaatti (2015).

Nykänen on ollut mukana lukuisissa musikaaliproduktioissa: Helsingin kaupunginteatterin produktioissa Les Misérables, Evita, Miss Saigon, Producers, Rebecca, Kaunotar ja hirviö, Maija Poppanen ja Wicked; sekä Svenska Teaternin tuotannossa Kristina från Duvemåla. Lisäksi hän on vieraillut Kansallisteatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, Tampereen teatterissa sekä Åbo svenska teaternissa. Hän on soittanut Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin, Avanti!n, Tapiola Sinfoniettan, Turun kaupunginorkesterin ja Vantaan viihdeorkesterin riveissä, osallistuen myös moniin levytyksiin.

Eeppi Ursin

Eeppi Ursin. Kuva: Johannes Wilenius

Eeppi Ursin on monipuolinen laulaja ja musiikintekijä. Häneltä on ilmestynyt kaksi sooloalbumia: Violet (2005) ja Yellow page girl (2009). Eepin ääntä ja musiikkia voi kuulla myös lukuisilla muilla äänitteillä, joilla hän esiintyy vierailevana solistina, taustalaulajana tai musiikin kirjoittajana. Eeppi tunnetaan myös erilaisista teatterillisista musiikkiprojekteista, joissa hän on vaikuttanut tekijänä niin lavalla kuin taustajoukoissa. Hän on ollut mukana draamallisissa konserteissa, säveltänyt modernia elektro-oopperaa, näytelmien äänisuunnittelua ja laulusovituksia. Vuosina 2011-13 Eeppi lauloi Club For Fivessa ja jatkaa tiivistä yhteistyötä lauluyhtyeen kanssa edelleen. Yhtyeidensä ja projektiensa kanssa Eeppi on levyttänyt ja esiintynyt festivaaleilla ja konserteissa ympäri maailmaa. Vuonna 2014 hän ihastutti presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnan juhlissa Kaartin Combon solistina. Eepin omassa pop-vetoisessa musiikissa kuuluu vaikutteita singer-songwriter-perinteestä, jazzista ja laulelmamusiikista. Vuonna 2017 Eeppi keskittyy uuden suomenkielisen sooloalbuminsa tekemiseen.

Volare

Volare (Kuva: Tero Vihavainen)

Volare on poikkeuksellinen akustinen orkesteri, jonka ohjelmisto koostuu italialaisesta vanhasta iskelmästä aina nykypäivän hitteihin asti. Volaren Mariachimainen ote saa aikaan raikkaan ja iloisen meiningin.

Mikko Nuopponen - laulu, mandoliini
Harri Kentala - laulu, kitara
Jussi Nikula - lyömäsoittimet, laulu

Pikku Papun trio

Pikku Papun Orkesteri on Sibelius-Akatemian lastenmusiikkikurssilla vuonna 2012 toisensa kohdannut iloinen ja värikäs joukko ammattitaitoisia muusikoita. Yhtye keikkailee eri kokoisilla kokoonpanoilla säilyttäen aina huikean live-meiningin ja innostaen yleisöä mukaan laulamaan ja leikkimään!

Pikku Papu, kekseliäs kilpikonna, seikkailee laulujen lisäksi Liisa Kallion kuvakirjoissa. Pikku Papun laulut -levy julkaistiin yhdessä samannimisen kirjan kanssa (Tammi, 2012). Soili Perkiö sävelsi kirjan runot lauluiksi. Niiden sovituksista vastasi Pikku Papun Orkesteri. Varhaisiän musiikinopettajat, VaMo ry, valitsi levyn Vuoden lastenlevyksi 2012. Pikku Papun laulut ovat tulleet monille tutuiksi myös Yle TV2:n Pikku Kakkosesta ja Musarullaa-konserttisarjasta.

Yhtyeen konserttiohjelmistossa käsitellään ystävyyttä, iloa, kiukkua, ruoanlaittoa, toisten kanssa toimeen tulemista – koko elämän kirjoa! Kappaleet on sovitettu niin, että yleisö pääsee osallistumaan niihin paitsi laulaen, myös leikkien ja yhdessä mukana tehden.

Pikku Papun Orkesterin musiikki sopii kaiken ikäisille, koska laulujen monipuolinen, akustispainotteinen soittimisto ja eri tyylilajeilla leikittelevät sovitukset koskettavat yhtä lailla niin pieniä kuin varttuneempiakin kuulijoita.

Orkesteri johdattelee kuulijat monien eri musiikkityylien sekä leikkien kautta Pikku Papun ja sen ystävien hilpeään maailmaan.

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.